Toivon kämpän mahtavien hirsiseinien tai sitä ympäröivän luonnon kirvoittavan jokaisen vieraan ” runoratsun” laukkaan. Kirjaa tähän mietteesi – niin korkealentoiset, kuin vähemmän juhlavatkin, pääasia, että käyntisi jää puumerkkinä tämän kirjan kansien väliin.

10.12.80 Seija  

Kiva oli tulla, kiva oli olla, kiva on lähteäkin, kun tietää että takaisin voi tulla milloin aika ja olosuhteet sallii. 23.6.81  

Ruokailu, kamat rinkkaan. Ja lähtö retkelle Koitajoen maisemiin.  Hanhikoskella kahvit, Koitajokea ylös. On jälkiä luettavana majavan, jäniksen, ketun, suden, hirven, oravan jne. Tikkoja takomassa keloja. Niemipuron kämpälle asetumme taloksi. Hakataan puita, ongitaan, keitellään ruokaa ja kahvit. Hämärä hätistelee majaan – lämpimään. Klo 20 ollaan jo unessa. keskiviikko 4.11.81  

Kävimme kuljettamassa suksia edestakaisin Hyrylä-Ilaja-Hyrylä, mutta ei niillä muuta käyttöä ollut. Sen sijaan kävelimme, pilkimme ja saunoimme ja ihan kivaa oli! Pääsiäisenä 8-12.4.82  

Kiitokseni ikimuistoiselle Ilajalle. Täällä erämaa järvineen ja suolampineen huokuu rauhaa. Mehukkaita puolukoita ja karpaloita oli vaikka millä mitalla. Askel jos toinenkin tuli otettua; mäkiä ylös ja alas rämmittyä ja pehmeätä suosammalta tassuteltua. Nuotiolla paahdetut nakit ja leipä maistuivat. Kahvipannu tosin unohtui matkasta, mutta raikas sitruunatee maistui makoisalta. Olli piti myös huolen ettei puusouvikaan jäänyt kokematta. Karhuja ja susia ei näkynyt, mutta erämaa peittää omansa ja ihana sauna ei jää unholaan.

Vielä kerran kiittäen 5-11.9.1982  

Maanantaina kun tulimme tänne niin Kiteen maisemissa pellolla näimme kolme kurkea tepastelemassa. Täällä tulokahvia kokkaillessamme tuli kettu Niemijärven tieltä päin kävi veskissä ja jatkoi matkaa rajalle päin. Kuvia otettiin repolaisesta, toivon mukaan onnistuvat. Tiistaina oli retkipäivä. Kävimme Niemipuron kämpällä. Ilma oli aurinkoinen ja jokivarsipolku aivan ihanaa patikoitavaa. Onpas hienoja hiekkarantoja Koitajoen varrella. Hirvet oli käyneet juomassa aamutuimaan. Ensimmäiset jäljet oli ”olevinaan” karhun, (se mielikuvitus) mutta kiikari kertoi totuuden. Hattuvaarassa oli nähty 5 sutta. Pari kaveria meni eilen illalla Hanhikoskelle majavajahtiin. Hirviä on nähty 3, teeriä 3 ja kissoja 1, aika hyvin. Niemipurolla nähtiin vielä 1 musta käärme, ei esitellyt itseään, joten ei tiedetä ”minkä niminen”. Puolukoita ei sitten nähtykään, (mitä nyt pikkusen puuromarjoja) mutta ei kyllä yhtään harmita. Täältä saa aina sitä mitä tärkeimpänä pitääkin. 13-16.9.82  

Muuten meni hienosti, mutta karhua ei nähty. 21.5.83  

Karpalo on sen verran hyvä marja, että sitä kannattaa etsiä vaikka ei löytäisikään. Ja kohoaa siinä ainakin kunto, kun saapas vajoaa suohon puolisääreen saakka. Ja riistaa liikkui. Hirviä näimme 2, joutsenia 4, teeriä ja riekkoja sekä useita isoja kurkiauroja. Jostain syystä minulla oli käsitys, että täällä on huonosti kalaa. Nyt sekin käsitys ison kalan ja ahvenien myötä muuttui. Mukava olisi tulla toistenkin. Kiitoksia 26.9.83  

Näin elävän kotkan pesällään ja kuulin poikasten kirkumista. Kävelin pitkästä aikaa pitkospuita pitkin ja nautin luonnon rauhasta. Tavanomaisia kiitoksia voisi luetella tämän sivun täyteen. Ei se puheista parane, pitää elää ja nauttia. Kiitokset Irjalle ja Kalervolle.  

Koin ja nautin. Kiitos talon väelle. Tavataan uudelleen. Edellisen vaimo Marjatta. 22-23.7.85  

Kävimme puolukkafestivaaleilla 10 hengen voimalla. Keräsimme kaikki puolukat, mustikat, karpalot ja sienet. Ainoaksi ongelmaksi jäi millä ne kuljetetaan pois. Kiitos taas erinomaisista tiloista, huollosta ja seurasta. 14-16.9.85  

Hohtavien hankien ja lumipukuisten mäntyjen keskellä olimme viettämässä tunnelmajoulua. Leivinuunissa paistettiin makoisat jouluruoat. Tuoksuja tulvillaan koko kämppä. Kuusen haku oli tarkka ja valikoiva homma. Lopulta löytyi suhtkoht mieleiset. Koristukset oksilleen saatuaan ne olivatkin jo oikein upeita. Päivät kuluivat rattoisasti. Pojat hoitivat loistavasti uunien lämmitykset sekä vesien virtaamisen sisään ja ulos. Markku lahjoitti kämpälle lumilapion ja Seija puu-c:hen styroxistuimen. Molemmat olivat tositarpeellisia, etenkin jälkimmäinen. Eräänä yönä tehtiin hurmaava kuutamohiihto Mökkilammelle. Kuutamossa kylpevä maisema oli ylimaallisen kaunis. Markku luki melkein joka ilta opettavaisen ja herttaisen sadun. ”Menet metsään, et minkään syyn takia, muuten vain, kävelet siellä, hengität, tulet sitten pois. Et osaa sanoa mitä tapahtui. Etkä kuitenkaan unohda.” 21-29.12.85  

PS. Harvinainen vieras karhu pistäytyi yöllä pihassa. 27.8.86  

Pitää tähän joku rivi lykätä muuten ei meistä tykätä.
Kiitokseksi tähän joku riimi, toivoo varmaan koko tiimi.  
Käheiksi on saatu kurkut, joitakin on purrut murkut.
Marjoja on pyydystetty, ahvenia saalistettu/savustettu.  
Tunnelmassa ei ollut heittoa kun saimme hyvää mehukeittoa.
Eväät syödä muistettiin, matot lähtiessä puistettiin.
Viimeinen ilta vaati voimia vaikkei tarvinnut enää poimia,
Lankkujen kuntoa kokeiltiin Lavin kanssa kuorossa  laulettiin.
Kivaa oli ihan himpun verran toivottavasti vielä toisenkin kerran.
10-13.9.88

Piirros Ilajan vieraskirjassa